MAINOS
Kulta on kuin valtion velkakirja. Sillä on vakaa tuotto ja on hyvin todennäköistä että sen arvo ei romahda. Vaikka kullan hinta on ollut nousussa, on markkinassa usein huokuttelevampia sijoituskohteita varsinkin henkilölle. jolla on korkea riskinsietokyky. Sijoituskulta on arvonlisäverovapaata, mutta myyntivoitosta maksetaan vero. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47810/sijoituskullan_seka_kultaaineksen_ja_ku/
Sijoituskohdetta valitettaessa on hyvä tunnistaa oma sijoittajaprofiili. Osaatko sijoittaa, miten paljon riskiä kestät ja kuinka pitkälle aikavälille olet sijoittamassa. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on kullan rooli sijoitusstrategiassasi.
Kultaan sijoittaminen on suhteellisen helppoa, sillä kullan hintaan vaikuttavat signaalit ovat helposti havaittavissa. Sijoittamisen helppoutta lisää kullan kyky säilyttää arvonsa, mutta samalla tämä voi syödä tuottoa paljon. Kulta säilyttää arvonsa, mutta se ei tuota korkoa tai osinkoa. Näin kullalle ei tule korkoa korolle ilmiötä (compound interest). Kullalla on vaikea äkkirikastua, samoin pääoman menettäminen on lähes mahdotonta.
Kulta on turvasatama. Vaikka kullan arvokin vaihtelee, sen trendi on vahvasti ylös. Vähäriskisempiä sijoituskohteita ovat mahdollisesti suurten valtioiden velkakirjat, mutta niiden tuottopotentiaali ei aina poikkea merkittävästi inflaatiosta. Kultaa kannattaakin harkita osaksi portfoliota, jossa tuotto-odotus kohdistuu pääosin osakkeisiin tai kiinteistöihin, ja kulta tasapainottaa portfolion riskitasoa silloin, kun osakemarkkinalla menee heikommin.
Tavanomaisesti portfolion painotuksia muutetaan markkinatilanteen muuttuessa ja vahvan kasvun aikaan kulta ei ole pakosta houkutteleva sijoituskohde.
Kullan tuotto perustuu maailmanmarkkinan vaihteluun. Kullan arvo oletettavasti kasvaa ja kasvu kiihtyy hankalina taloudellisina aikoina. Nousukausien aikana kullan arvon kasvu saattaa olla hillitympää, mutta samalla on muistettava, että kullan pääasiallinen käyttökohde on korut, joita nousukaudella ostetaan enemmän.
Jos et voi laittaa paljoa pääomiasi kiinni sijoittamiseen, kannattaa ensin miettiä omaa sijoittajaprofiilia ja sijoitushorisonttia. Jos haluat kuitenkin sijoittaa kultaan, paras tapa toimia ovat kultarahastot tai indeksit, ei niinkään sijoituskullan ostaminen. Sijoituskultaan fyysisenä materiaalina sijoittaminen vaatii omat huomionsa, jotka käydään läpi omassa artikkelissaan.
Yhteenvetona, kulta on sijoituskohde, joka on vähäriskisempi kuin kiinteistöt tai osakkeet, mutta ei riskitön. Kulta on tyypillisesti sijoittajan turvasatama, johon siirrytään taloudellisesti epävakaina aikoina. Kulta tuottaa vain arvonmuutoksella, siitä ei saa korkoa tai osinkoa, joten kulta ei tuota korkoa korolle. Jos haluat sijoittaa kultaan pienillä summilla, kultarahasto tai indeksisijoittaminen voi olla sinulle sopiva ratkaisu.
Kulta on alkuaine (Au, alkuaine numero 79), tarkemmin jalometalli. Se on pehmeää, helposti muokattavaa materiaalia, joka ei hapetu helposti. Tästä syystä kulta säilyttää värinsä ja kiiltonsa pitkään ja kestää hyvin aikaa. Kulta on myös raskasta. Litran verran kultaa painaa noin 19,3 kilogrammaa.
Luonnossa kulta on harvinaista. Maailman historian aikana kultaa on arvioitu louhitun noin 210 000 tonnia. Vaikka määrä voi kuulostaa suurelta on se kullan korkean painon vuoksi lopulta melko vähäinen määrä: noin 21 m3. Kultaa on maaperän kivessä noin 0,004 grammaa tonnissa. Jos kultaa olisi maan kiviaineksessa tasaisesti, tämä tarkoittaisi sitä, että kultasormuksen tekemiseen tarvittavan kultamäärän, noin 5 grammaa kultaa, louhimiseen tulisi käsitellä noin miljoona tonnia kiveä. Onneksi kulta löytyy pääasiassa hippuina tai kvartsisuonista, joten tämä ei ole todellisuudessa tarpeen.
Kullan harvinaisuutta kuvaa myös se, että maailmassa on enemmän timantteja kuin kultaa.
Kullalla on ollut kautta historian suuri symboliarvo. Sitä on käytetty rahoissa, koruissa ja vallan merkkinä. Täten kultaa on usein uskonnollisissa esineissä ja hallitsijan esineistössä. Kulta on ollut aiemmin rahajärjestelmän perusta. Niin sanottu kultakanta (gold standard) oli käytössä Suomessakin 1878–1931. Kultakannasta luopumisen jälkeen rahan arvo on kellunut, koska se ei ole ollut suhteellista mihinkään. Kultakanta toi luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta, mutta oli hyvin joustamaton. Siksi siitä luovuttiinkin suuren talouskriisin aikana, jolloin talouteen tarvittiin joustoa ja uutta työtä oli luotava.
Kullan arvo määräytyy markkinoilla ns. spot-hintana. Yleisin kullan hinnan mittari on dollaria per unssi. USD/OZ. Kullan ticker on XAU. Kullan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siihen vaikuttaa materiaalin harvinaisuus sekä kullan turvallisuus sijoituskohteena. Epävakaina aikoina sijoittavat siirtävät omistuksiaan vakaampiin sijoituskohteisiin, joista kulta on todennäköisesti kaikkein vakain. Kullan hinnan nousu kertookin talouden epävarmuudesta.
Koruissa käytytään usein karaatia määrittelemään kultapitoisuutta. Yleisimmät karaatit ovat 24K, 18K ja 14K. 24 karaatin kulta on puhdasta kultaa, 18 karaatin kulta sisältää 75 % kultaa ja 14 karaatinen on pitoisuudeltaan 58,5%. Joissakin materiaaleissa käytetään karaatin sijaan pitoisuusmerkintää kuten 585 tai 999, jotka tarkoittavat 58,5% tai 99,9% kultapitoisuutta. Sijoituskullan kultapitoisuuden on oltava vähintään 995.
Kulta on raaka-aineena hyvin erilainen sijoituskohde kuin osakkeet tai korkotilit. Kulta ei tuota korkoa eikä osinkoa ja sen tuoma tuotto riippuu täysin raaka-ainemarkkinan vaihteluista. Kulta onkin luonteeltaan pikemminkin vakuutus kuin tuottohakuinen sijoitus.
Yhteenveto: kulta on harvinainen ja arvostettu metalli, jota käytetään niin koruissa kuin sijoitustuotteena. Kullan merkittävimpiä ominaisuuksia ovat sen kyky kestää aikaa (kulta ei hapetu helposti) sekä sen kyky säilyttää, jopa kasvattaa, arvoansa.
Kullan arvo muodostuu pääasiassa kolmesta tekijästä: luonnontieteellisistä syistä, historiallisista syistä ja taloudellisista syistä.
Luonnossa kulta on harvinaista. Maailman historian aikana kultaa on arvioitu louhitun noin 210 000 tonnia. Vaikka määrä voi kuulostaa suurelta on se kullan korkean painon vuoksi lopulta melko vähäinen määrä: noin 21 m3. Kultaa on maaperän kivessä noin 0,004 grammaa tonnissa. Jos kultaa olisi maan kiviaineksessa tasaisesti, tämä tarkoittaisi sitä, että kultasormuksen tekemiseen tarvittavan kultamäärän, noin 5 grammaa kultaa, louhimiseen tulisi käsitellä noin miljoona tonnia kiveä. Onneksi kulta löytyy pääasiassa hippuina tai kvartsisuonista, joten tämä ei ole todellisuudessa tarpeen.
Harvinaisuuden lisäksi kullalla on ominaisuuksia, jotka lisäävät sen haluttavuutta. Kulta ei ruostu. Se ei myöskään hapetu eikä syövy. Kulta säilyy muuttumattomana tuhansia vuosia. Lisäksi kulta on pehmeää ja helppoa työstää. Siitä saa muotoiltua monipuolisesti niin levyä kuin lankaa. Kun kulta vielä kiiltää kaikista muista metalleista poikkeavalla keltaisella sävyllä, on siitä muodostunut haluttava korujen ja koristeiden raaka-aine.
Kultaa on käytetty jo esihistoriallisella ajalla. Tämä oli mahdollista, sillä kultaa saattoi löytää luonnosta kiiltävinä hippuina. Kullasta muodostuikin useissa kulttuureissa uskonnollinen ja vallan symboli. Kulta on symboloinut jumaluutta, voimaa ja ikuista elämää, mikä on ollut luontevaa kiiltävälle ja värinsä säilyttävälle metallille. Kulta oli pitkään maksuväline monissa kulttuureissa ja kun kullan käyttö suorana maksuvälineenä väheni, sidottiin muut rahat kultakantaan. Kultakannan käyttö Suomessakin loppui vasta 1931, joten nykymallinen vaihteleva-arvoinen valuutta on verrattain uusi keksintö.
Ihminen on käyttänyt kultaa pitkään. Samoin kuin tietyt korukivet ovat olleet perinteisesti arvokkaita, myös osa kullan arvostuksesta johtaa tästä perinteestä. Esimerkiksi kullan kanssa yhtä harvinainen metalli platina on hinnaltaan noin puolet kullan hinnasta.
Kultaa on vähän, sen louhinta on kallista ja hidasta. Kullan louhiminen vaikeutuu jatkuvasti, sillä uusien esiintymien löytämisen ja tiukentuvien ympäristösäännösten vuoksi uusien kaivosten avaaminen kallistuu jatkuvasti.
Kulta on talouden turvasatama. Kun osakemarkkinoilla myrskyää ja talouden kriisejä on kiikarissa, siirretään omistuksia epävakaista sijoituksista turvalliseen kultaan. Kullan hinnalla onkin tapana nousta erityisesti taloudellisesti epävakaina aikoina.
Kulta tunnustetaan globaalisti arvokkaana metallina. Se on helposti tunnistettavissa oman värinsä ja painonsa vuoksi, kultapitoisuuden tarkastaminen on yksinkertaista ja materiaalin varmuuden vuoksi se hyväksytään vaihdannan välineenä ympäri maailmaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kullan harvinaisuus ja sen ominaisuudet metallina, kullankaivuun vaikeus ja kullan historiallinen hyväksyntä arvon symbolina ja vaihdannan välineenä pitävät kullan arvostusta korkeana. Kullalle on myös käyttöä teollisuudessa, sijoituskohteena ja koruna, jolloin maailman väkimäärän kasvaessa kysyntä tälle harvinaiselle maametallille tulee vain kasvamaan.
