MAINOS
Kulta on alkuaine (Au, alkuaine numero 79), tarkemmin jalometalli. Se on pehmeää, helposti muokattavaa materiaalia, joka ei hapetu helposti. Tästä syystä kulta säilyttää värinsä ja kiiltonsa pitkään ja kestää hyvin aikaa. Kulta on myös raskasta. Litran verran kultaa painaa noin 19,3 kilogrammaa.
Luonnossa kulta on harvinaista. Maailman historian aikana kultaa on arvioitu louhitun noin 210 000 tonnia. Vaikka määrä voi kuulostaa suurelta on se kullan korkean painon vuoksi lopulta melko vähäinen määrä: noin 21 m3. Kultaa on maaperän kivessä noin 0,004 grammaa tonnissa. Jos kultaa olisi maan kiviaineksessa tasaisesti, tämä tarkoittaisi sitä, että kultasormuksen tekemiseen tarvittavan kultamäärän, noin 5 grammaa kultaa, louhimiseen tulisi käsitellä noin miljoona tonnia kiveä. Onneksi kulta löytyy pääasiassa hippuina tai kvartsisuonista, joten tämä ei ole todellisuudessa tarpeen.
Kullan harvinaisuutta kuvaa myös se, että maailmassa on enemmän timantteja kuin kultaa.
Kullan tuotanto on erittäin raskasta ympäristölle. Kullan tuotanto aiheuttaa 0,3 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä ja tuottaa noin 180 miljoonaa tonnia myrkyllistä jätettä vuodessa. On arvioitu, että yhden vihkisormuksen kullan tuotanto aiheuttaa 20 tonnia jätettä. Kullan suurin vaikutus on paikallista - veden pilaantuminen, metsähakkuut, ilmansaasteet ja jäte. Pääosa kullasta kaivetaan kehittyvissä maissa, joissa vedestä on useimmin muutenkin pulaa ja kyky käsitellä myrkyllistä jätettä ei ole esimerkiksi Suomen tasolla. Suomessakin on vielä tuoreessa muistissa Oriveden kultakaivokseen piilotetut jätetynnyrit.
Kulta menee kullan ostajan kautta uuteen käyttöön. Harkkokulta jatkaa matkaa sellaisenaan, korut sulatetaan joko uusiksi koruiksi tai muuhun käyttöön. Myymällä tarpeettoman kultasi teet merkittävän ympäristöteon ja saat raaka-aineesta reilun korvauksen.
Kullan kaivuu ja kullan erottamiseen käytetyt kemikaalit aiheuttavat suoria sekä epäsuoria ympäristövaikutuksia. Vaikka kierrätetyn kullan puhdistaminen ja jalostus korkeampaan kultapitoisuuteen vaatii energiaa, kuluttaa se vain noin 1-5 % primäärikullan vaatimasta energiamäärästä.
Suurin vaikutus on luonnolle, sillä kaivostoimintaan liittyvät raivaukset, infrastruktuurin rakentaminen ja kaivosten alasajot aiheuttavat ympäristöhaittaa sekä kaivoslaeista riippuen myös epäselvyyttä siitä, kuka tekee alueen jälkihoidon. Kierrätetyn kullan vaikutus ympäristöön ja sen tuotannon vaatima energia ovat marginaalisia verrattuna uuteen kultaan. Käytössä niitä ei kuitenkaan erota toisistaan, sillä alkuaineen ominaisuudet eivät käytössä muutu.
Kultaa kannattaa kierrättää
Kuten yllä olevassa artikkelissa on kerrottu, teet todellisen ekoteon myymällä käyttämättömän kultasi uusiokäyttöön. Koska uusiokullan tuotanto on erittäin haitallista ympäristölle ja hyvin kallista, paradoksaalisesti myymällä kultasi hyvään hintaan autat samalla pitämään kullan hinnan kohtuullisena: varmistathan kullan jälkimarkkinan toimimisen. Kierrätetystä kullasta valmistetut tuotteet ovat yhtä laadukkaita kuin uusiokullasta valmistetut. Kun varmistat kierrätyskullan materiaalinsaantia omalla panoksellasi, autat myös kotimaista taloutta: kun kalleimman raaka-aineen saa ostettua Suomesta, ei kotimaisten korunvalmistajien tarvitse maksaa merkittäviä summia ulkomaille.
