MAINOS
Kulta kannattaa jakaa kahteen eri kategoriaan: sijoituskultaan ja korukultaan. Sijoituskullan myynti riippuu sijoitusstrategiastasi. Myynti kannattaa tehdä silloin, kun olet etsimässä korkeampaa tuottoa markkinasta ja tarvitset siihen pääomaa. Korukullan myynnissä tunteet vaikuttavat usein myyntitapahtumaan. Jos korukullalla ei ole tunnearvoa, se ei ole käytössä tai siihen liittyy huonoja muistoja, se kannattaa myydä - aivan kuin mitä tahansa muu esine. Muista, että korukullan myynti on merkittävä ympäristöteko.
Korukullan myynnistä harvoin jää voitolle, mutta rahaa siitä saa. Jos myymäsi koru on kaivertamaton merkkituote ja jaksat etsiä sille ostajan, saat siitä parhaan hinnan. Tämä voi viedä kuukausia, ajoittain vuosia ja varsinkin yksityiskaupan riskit ovat huomattavat sekä myyjälle että ostajalle. Korukullasta saa hyvän korvauksen nopeasti, kun myyt sen kultaa ostavalle taholle. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä korkeamman karaatin kultaa ja mitä enemmän sitä on, sitä paremman rahan siitä saa.
Kultakorusta maksetaan kultapitoisuuden ja kullan painon mukaan. Mitä täydempää kultaa, sitä parempi hinta siitä on saatavilla, mitä enemmän myyt, sen lähempänä markkinahintaa ostohinta on. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pienistä määristä tai romukullasta saa n. 70 % markkinahinnasta, mutta jo 10 gramman määrissä hinta alkaa nousemaan. Kullan ostaja ei maksa designistä tai korukivistä (timantit, safiirit, rubiinit, zirkoniat…). Muista myös, että markkinahinta koskee 24 karaatin kultaa.
Kullan ostamisesta on tullut trendi, sillä kullalle on teollisuudessa ja korujen valmistuksessa kasvavaa kysyntää. Tämä houkuttelee uusia toimijoita alalle. Jos olet myymässä sijoitus- tai korukultaa, varmista että myyt sen luotettavalle toimijalle. Ostettujen verkkoarvostelujen sijaan kannattaa varmistaa, että yrityksellä on vakiintunutta toimintaa ja se on tehnyt työtä alalla pitkään.
Kullan ostajia on monenlaisia, vakiintuneita ja pitkääntoimineita, sekä uudempia tulokkaita. Vakiintuneita ovat mm. kultasepät ja perinteiset verkkokultapalvelut, kuten verkkokulta.fi. Uusia tulokkaita markkinoilla ovat kirpputorit, toreilla kiertelevät matkailuauto-ostajat sekä myöhemmin perustetut verkkopalvelut. Sijoituskultaa ostavat siihen erikoistuneet sijoituskullan välittäjät.
Kullan tuotanto on erittäin raskasta ympäristölle. Kullan tuotanto aiheuttaa 0,3 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä ja tuottaa noin 180 miljoonaa tonnia myrkyllistä jätettä vuodessa. On arvioitu, että yhden vihkisormuksen kullan tuotanto aiheuttaa 20 tonnia jätettä. Kullan suurin vaikutus on paikallista - veden pilaantuminen, metsähakkuut, ilmansaasteet ja jäte. Pääosa kullasta kaivetaan kehittyvissä maissa, joissa vedestä on useimmin muutenkin pulaa ja kyky käsitellä myrkyllistä jätettä ei ole esimerkiksi Suomen tasolla. Suomessakin on vielä tuoreessa muistissa Oriveden kultakaivokseen piilotetut jätetynnyrit.
Kulta menee kullan ostajan kautta uuteen käyttöön. Harkkokulta jatkaa matkaa sellaisenaan, korut sulatetaan joko uusiksi koruiksi tai muuhun käyttöön. Myymällä tarpeettoman kultasi teet merkittävän ympäristöteon ja saat raaka-aineesta reilun korvauksen.
Varsinkin korukulta kannattaa myydä, jos sille ei ole käyttöä. Kullasta maksettu hinta riippuu maailmanmarkkinahinnasta, kultapitoisuudesta sekä kullan painosta - suurista määristä saa suhteellisesti parhaan tuoton. Kullan myyminen on merkittävä ympäristöteko, sillä uuden kullan kaivuu on erittäin raskasta ympäristölle.
